Nuuskamuikkunen herkistelee. YKSIN

Nuuskis käy Pattayalla aina talvisin saadakseen olla siellä "yksin" eli kukaan tuttu ei näe sitä juoksemassa Pikku-Myyn tai Muumi-Peikon näkösten olentojen perässä pitkin ilta-auringon valaisemaa lämmintä ja kaunista rantaa jossa ne juoksee edellä ja kikattelee samalla ku Nuuska jahtaa niitä piippuaan kädessä pidellen sellaisen näköisellä otteella, että piipun varsi voisi upota herkästi pehmeisiin ja lämpimiin aukkoihin.

Niitä muistikuvia se sitten nautiskelee Muumilaaksossa ongella istuen ja rahoja keräten piippuaan maistellen. Kun saa syksyllä tarpeeksi kerättyä käteistä niin hiippailee Smurffilaakson kansainväliselle lentokentälle josta pakenee etelään joksikin aikaa kunnes tulee taas keväällä takaisin.